Tulosta

Lähetä ystävälle

Vinkkejä nukkumatille

31.12.2001

 

Työterveyslääkäri Leo Ormiskangas Seinäjoen Työterveyskeskuksesta törmää päivittäin potilaisiin, jotka ottavat esille unihäiriöt. Perusteellisen selvitystyön ohella hän joutuu antamaan myös käytännön vinkkejä, kuinka unen päästä saisi paremmin kiinni.

Höyhensaarille joskus pitkä matka

Kun lamppu sammuu makuuhuoneessa ja olisi aika siirtyä höyhensaarille, niin nukkumatti voikin jäädä saapumatta. Uni ei aina tule, vaikka kuinka laskisi lampaita.
Tai sitten uni katkeilee pitkin yötä ja aamulla olo on pökkelöinen ja voipunut. Jotkut taas heräävät liian aikaisin ja alkavat kelata mielessään päivän huolia.

Unettomuutta on erilaista ja häiriöiden syyt olisikin ensin selvitettävä perusteellisesti, jotta ongelmaa päästäisiin hoitamaan oikealla tavalla.
- Unettomuus jaetaan iltayön, aamuyön ja katkonaisen unettomuuden tyyppeihin, kertoo unihäiriöitä tutkinut erikoistutkija Timo Partonen Kansanterveyslaitokselta.
Lääkäriin ei kuitenkaan Partosen mukaan tarvitse heti marssia, jos muutama yö menee huonosti nukkuen. Uni on helppo vaikutteille ja lähes jokaisella on tilapäisesti vaikeuksia saada unen päästä kiinni.
- Jos unihäiriöitä on noin kuukauden verran, on syytä lähteä selvittämään syitä, hän neuvoo. Silloin on kyse pitkäaikaisesta unettomuudesta. Tilapäinen unettomuus on yleensä ohimenevää laatua ja lyhytaikaisestakin unettomuudesta voi selvitä ilman lääkärin apua. Lyhytaikaisen unettomuuden syitä voivat olla elämäntilanteesta johtuvat huolet tai sairastuminen

Unipäiväkirja avuksi

- Kun pitkäaikaista unettomuutta lähdetään selvittämään, pitäisi lääkärin käyttää riittävästi aikaa elämäntapakartoitukseen, opastaa Partonen. Hyvänä apuna on unipäiväkirja, jonka lääkäri voi antaa potilaalle täytettäväksi. Siihen merkitään parin viikon ajan, missä tilanteessa unihäiriöitä esiintyy ja mikä niitä pahentaa.
- Taustalla voi olla psyykkisiä ongelmia: ahdistusta, stressiä ja masennusta. Masentunut herää tavallisesti aamuyöstä. Tai päihteiden käyttöä, liikunnan puutetta ja elimellisiä sairauksia kuten virtsavaivoja, särkyjä ja vatsakipuja.
Unipäiväkirja voi paljastaa myös narkolepsian eli taipumuksen päivällä nukahteluun, mikä sekoittaa normaalin unirytmin. Narkolepsiaa voi hoitaa lääkkeillä.
Myös uniapnea ja äänekäs kuorsaaminen voi katkaista unen, ainakin vierustoverin nukkuminen voi käydä katkonaiseksi.

Elintavat kuntoon

Timo Partonen on perehtynyt erityisesti masennuksen ja vuorotyön aiheuttamiin unihäiriöihin. Masennusta voi helpottaa lääkkeillä, liikunnalla ja terapialla. Kuntoliikunta lieventää todistettavasti myös ahdistusta.
- Yleensä unihäiriöistä kärsivä tarvitsee elintapojen muutosta ja neuvontaa.
Joillakin auttaa ylipainon saaminen kuriin. Vuorotyöstä aiheutuvien unihäiriöiden hoito on ongelmallisempaa, sillä se edellyttäisi myös työnantajan kykyä ja halua koordinoida työvuorot niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa unirytmille. - Vuorojen pitäisi kulkea aina samaan suuntaan eli esimerkiksi kolme viikkoa aamuvuoroa, kolme viikkoa iltavuoroa ja kolme viikkoa yövuoroa, neuvoo Partonen.
Tutkimusten mukaan valtaosa vuorotyötä tekevistä kärsii rasitusoireista, väsymyksestä ja unettomuudesta. Parikymmentä prosenttia nukahtelee iltavuoron aikana ja puolet torkahtelee yövuorojen aikana. Vuorotyöläisen torkahtelua voi helpottaa taukoliikunta, kirkasvalohoito, kahvittelu ja säännölliset elämäntavat.

Sähkökäyrä valvoo unta

Jos unihäiriöiden syyt eivät muuten selviä, voidaan apuna käyttää myös tekniikkaa eli unta valvotaan unirekisteröinnin avulla.
- Aivosähkökäyrän avulla pystytään erottamaan univaiheet. Yleensä ihminen näkee eniten unia loppuyöstä. Ahdistuneille on tyypillistä, että he näkevät paljon unia, mutta masentuneilla unien näkeminen vähentyy selvästi. Unirekisteröinti tallentaa myös lihasatoiminnan ja silmien liikkeet. Samoin tutkimus paljastaa kuorsauksen, mittaa hengityskatkokset ja rekisteröi sydämen toiminnan.
- Hoito suunnitellaan unihäiriötä aiheuttavan syyn mukaan, tähdentää Partonen.

Unettomuuden kierre poikki Neurossa

Unettomuuden vaivat - alivireys, keskittymisvaikeudet, ärtymys ja muistin pätkiminen - haittaavat yhä useampaa suomalaista. Kun yö on nukuttu levottomasti, heijastuu väsymys päiväaikaan ja työssä jaksamiseen.
- Tästä alkaa kierre, jossa työstressi ja unettomuus ovat toistensa syitä ja seurauksia, sanoo Haagan neurologisen tutkimuskeskus Neuron johtava ylilääkäri Markku Partinen.
Partisen käsitys on, että työn vaatimustason nousu on yksi keskeinen syy unihäiriöihin. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa unettomuutta joudutaan hoitamaan yhä enemmän, myös ruohonjuuritasolla terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, eikä vain unihäiriöihin erikoistuneessa Neurossa, joka on tehnyt uraauurtavaa unitutkimus- ja hoitotyötä syksystä 1996 lähtien.

Ensin tutkitaan

Neurossa käy vuosittain yli 1000 unihäiriöistä kärsivää potilasta. Näistä kolmannes kärsii unettomuudesta, kolmannes uniapneasta ja lopuilla on eri tyyppistä sekaväsymystä.
Poliklinikalla, unilaboratoriossa ja unikouluissa potilaita auttavat neurologit, psykiatrit, psykologit ja muu hoitohenkilökunta. Unettomuuden syiden selvittely vaatii Partisen mukaan lääkärin tutkimuksen, unirekisteröinnin ja unipäiväkirjan pitämisen.
- Unilaboratoriossa nukkuvalle potilaalle voidaan tehdä laaja unirekisteröinti, jonka pohjalta räätälöidään oikea hoito. Suppeita rekisteröintejä tehdään kotona aktigrafia -laitteen avulla. Laite rekisteröi viikon verran unessa ilmenevät liikkeet, se ottaa myös näytteitä ja tallentaa ne tietokoneelle.
Neuroon saapuvat potilaat tulevat yleensä maksusitoumuksella terveyskeskusten, sairaaloiden ja työterveysasemien lähettäminä. Myös vakuutusyhtiöt ja Kela ovat usein lähetteiden takana. Mutta Neuroon voi tulla myös yksityisesti, jolloin kulut jäävät potilaan itsensä maksettaviksi.

Kuorsaus kuriin

Tyypillinen unihäiriöistä kärsivä potilas on Partisen mukaan kuorsaajan puoliso. Kiltti vaimo on saattanut kärsiä vuosikymmenet miehensä taloa tärisyttävistä krohinoista ennen kuin lähtee hakemaan apua.
- Tärkeää on saada kuorsaaja hoitoon, tähdentää Partinen. Kuorsauksen syy voi löytyä nielusta, suusta tai nenästä. Joskus syynä ovat suuret nielurisat, jotka vaativat leikkausta tai pieni alaleuka, joka korjaantuu hampaiden oikomistoimenpiteillä.
Partinen lohduttaa, että kuorsaaminen saadaan useimmiten lievittymään. Jos muu ei auta, on hankittava vaikka isompi asunto, jotta kuorsaaja voi nukkua eri huoneessa. Tämä ei kuitenkaan ole aina taloudellisesti mahdollista. Joskus kuorsaamisen taustalla on uniapnea, johon liittyy hengityskatkoksia. 60 prosenttia pääsee eroon uniapneasta ylipainon pudotuksella, joillakin auttaa ylipainehoito nenämaskin avulla ja osalla on mietittävä leikkaushoitoa.
- Leikkausta harkitaan, jos potilaalla on nenän ahtaumia, pehmeä suulaki tai suunielun tukkiva kielenkanta. Leuan kärkeä voidaan tällaisessa tapauksessa vetää eteenpäin leukakirurgisilla toimenpiteillä.

Unikouluun

Neuro järjestää myös unikouluja, joissa hoidetaan toiminnallista unettomuutta. Kurssille otetaan puolisen tusinaa unihäiriöistä kärsivää, joiden unirytmi pyritään saamaan kohdalleen keskustelujen, luentojen ja rentoutusharjoitusten avulla.
Ryhmään tuleva on usein nainen, joka on luonteeltaan tunnollinen vastuunkantaja ja herkkä ylihuolehtija.
Kursseilla käytetään kognitiivis-behavioraalista terapiahoitoa, jonka avulla selvitellään unettomuuden syitä ja opetellaan uudellaan rentoutumisen ja nukahtamisen menetelmiä.
Psykologien vetämät ryhmät kokoontuvat kymmenisen kertaa. Tavoitteena on löytää päivään säännöllinen rytmi ja ulottaa terapian opit koko elämään. Istuntojen tueksi pidetään unipäiväkirjaa, johon voi purkaa päivän huolensa.
Usein unettomuus helpottaa, kun elämän muut ongelmat saadaan ojennukseen.

Työterveyslääkärin vinkkilista näyttää tällaiselta:

• Tee rauhoittavat iltarituaalit ja mene vuoteeseen, kun olet unelias. Näin tunnistat kehosi luonnolliset viestit.
• Huolehdi, että makuuhuoneessa on raikas ilma ja sopiva lämpötila.
• Yömyssy ei edistä hyvää unta. Alkoholi auttaa nukahtamaan, mutta unesta tulee pinnallinen ja katkeileva.
• Kevyt ruokailu pari tuntia ennen nukkumaanmenoa voi olla paikallaan ja toisilla hiilihydraattipitoinen iltapala (esim. pala leipää ja maitoa) voi edistää unen tuloa.
• Kahvi, musta tee ja kofeiinin sukulaisaineet piristävät ja estävät monilla nukahtamista. Näiden aineiden nauttimista pitäisi välttää klo 18 jälkeen.
• Liiku säännöllisesti, mutta vältä raskasta ponnistelua illalla. Paras liikunta-aika on myöhäinen iltapäivä.
• Älä tupakoi ennen nukkumaanmenoa.
• Kehitä itsellesi säännöllinen rytmi ja vältä päiväunia. Jos kuitenkin pidät nokosia hyödyllisinä, ota ne aina samaan aikaan ja torku korkeintaan tunnin verran.

 

 

Lähde: Terveysposti-lehti

Artikkelit -osion etusivulle »

 

« Edellinen artikkeli

Seuraava artikkeli »

	Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa. Pitää paikkansa Ei pidä paikkaansa