Tulosta

Lähetä ystävälle

Päiväunilla pitkää ikää

28.02.2007

 

Eteläeurooppalaisten terveyttä ja pitkää ikää on aina ihmetelty. Selitykseksi on tarjottu monia tekijöitä punaviinissä olevista terveyttä edistävistä aineista Välimeren maiden ruokavaliovalioon, jossa on vähän kovia rasvoja ja runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Äsken julkaistun amerikkalais-kreikkalaisen tutkimuksen mukaan selitys voisikin olla siesta, joka on aina ollut osa Välimeren maiden elämänmuotoa.

 

Harvardin yliopiston kansanterveystieteen professori Dimitrios Trichopouloksen - itse syntyperältään kreikkalainen - tutkimusryhmän mukaan puolen tunnin päiväunet kolmasti viikossa vähentävät sydänkohtauksen ja -kuoleman vaaraa kolmanneksella. Tutkimus perustui yli 23 000 alun pitäen terveen kreikkalaisen huolelliseen yli kuusi vuotta kestäneeseen seurantaan. Miehet näyttivät hyötyvän tupluureista naisia enemmän ja työssä käyvät eläkeläisiä enemmän.

 

Päiväunien ja terveyden välisiä yhteyksiä on ennenkin tutkittu, mutta havainnot ovat olleet ristiriitaisia. Kreikkalaisen tutkimuksen tekee muita uskottavammaksi se, että osallistujia oli niin paljon, he olivat tutkimuksen alussa terveitä ja heidän muut elämäntapansa - ruokavalio, tupakointi, liikunta ja alkoholin käyttö - selvitettiin huolellisesti. Välimeren maille ominainen ruokavalio suojasi sepelvaltimotaudilta tässäkin tutkimuksessa, mutta kaikkein pienin vaara oli kuitenkin niillä, jotka sekä söivät terveellisesti että ottivat päiväunet.

 

Kaikkia sydänkohtauksen vaaraan vaikuttavia tekijöitä ei tällaisessa seurantatutkimuksessa voida koskaan huomioida. Uni ei tule silmään, jos ihminen on vihainen, masentunut tai ärtynyt, kaikki asioita, joiden on arveltu lisäävän sydänkohtauksen vaaraa. Kiireinen ja kunnianhimoinen ihminen (ns. "A-tyyppi") ei ehdi päiväunille, ja tällaisen luonteen on arveltu altistavan myös sydänsairauksille. Näitä asioita ei kreikkalaistutkimuksessa selvitetty ja siten ei voida sulkea pois mahdollisuutta että päiväunet ottavien terveys johtuu aivan muista tekijöistä.

 

Epäselvää on myös se, miten päiväunet voisivat edistää sydänterveyttä. Sydänkohtauksen riski on suurimmillaan aamulla. Verenpaine ja sydämen syke kohoavat ja veren hyytymistaipumus lisääntyy ohimenevästi heti heräämisen jälkeen. Samanlaisia, mutta pienempiä muutoksia esiintyy päiväunien jälkeen, ja ne voisivat ainakin teoriassa lisätä (eikä siis vähentää) sydänkohtauksen vaaraa. Kreikkalaistutkimuksen tekijät arvelevatkin, että päiväunien seurauksena stressi vähenee ja stressin vähenemisestä johtuvat myönteiset vaikutukset ylittävät heräämisestä mahdollisesti johtuvat haitat.

 

Päiväunet voivat pidentää aktiivista elämää myös toisella tavalla. Unitutkijoiden mukaan päiväunet vähentävät unen kokonaistarvetta eli yöuni lyhenee enemmän kuin päiväunien pituudella. Tunti lisää hyvää valve-elämää päivässä tarkoittaa paria viikkoa vuodessa ja vuotta parissa kymmenessä vuodessa. "Ylimääräisen" ajan jokainen voi käyttää valitsemallaan tavalla, lukemalla, liikkumalla, seurustelemalla tai televisiota katsomalla. Kaikki eivät ole tästä kuitenkaan innostuneita - joku tulkitsee lyhyet yöunet unettomuudeksi, vaikka heräisikin aamulla virkeänä.

 

Monen historian menestyjän tiedetään ottaneen säännölliset päiväunet. Tähän joukkoon ovat kuuluneet esimerkiksi Leonardo da Vinci, Albert Einstein ja Winston Churchill. Kuka tietää, ehkä päiväunet pidentävät ikää, edistävät ammatillista menestymistä ja lisäävät tuottavuutta. Pitäisikö tuleviin työehtosopimuksiin sisällyttää oikeus tai peräti velvollisuus työnantajan ajalla otettaviin päiväuniin?

 

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

 

Copyright Duodecim 2007. Kaikki oikeudet pidätetään.

 

Artikkelit -osion etusivulle »

 

« Edellinen artikkeli

Seuraava artikkeli »

	Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa. Pitää paikkansa Ei pidä paikkaansa