|
||||||||||||||||||||||
|
Kirjoitettu: 22.08.2008 klo 11:54 Avainsanat: ...pitkästä aikaa. Koulu on alkanut. Minkään laista motivaatiota ei vain oikein ole löytynyt. Tänäänkin jäin kotiin ja tehtäviä on jo nyt palauttamatta. En osaa keskittyä ollenkaan ja kouluun lähteminen on tuskaa. Mutta toivottavasti tuohonkin tottuu, että on oltava hiljaa ja paikallaan. Mutta uskallauduin lääkäriin, ja tällä kertaa se ei jäänyt tuohon yhteen kertaan, vaan sain lähetteen psykiatriselle sairaanhoitajalle. Hänen juttusilla olen nyt käynyt kaksi kertaa ja vaikken tunne siitä olevan mitään apua, puhuminen on kamalan vaikeaa ja tuijotan koko tunnin kelloa siihen asti että pääsen paikalta, olen päättänyt käydä tämän nyt loppuun. Lääkäri myös määräsi minulle Seronil nimistä lääkettä. ensin annos oli 20 mg päivässä, nyt sitä nostettiin 40 mg ja luultavasti kuukauden päästä 60 mg,en tunne lääkkeellä vielä olevan minkäänlaista vaikutusta ja eihän se lääkkeiden napsiminen minua opeta syömään oikein, se hän nyt on aivan selvää. Mutta jos siitä olisi edes vähän apua edes johonkin..katsellaan. Tuntuu, että tuo psyk sh on turhautuneempi kun minä, kun ei keksi mitään mistä tämä voisi johtua..nyt minun pitäisi pitää päiväkirjaa tekemisestäni, mutten ole saanut aikaiseksi.. Muutto sujui hyvin ja tulen hyvin juttuun kämppikseni kanssa. Jossain määrin oksentelu on vähentynyt, mutta aina kun jään yksin houkutus on melko suuri. Ehkä tästä vielä joskus pääsee eroon..toisinaan en edes halua..mutta jos nyt järjellä ajattelee niin terveenä olisi varmasti helpompaa.
Jos haluat kommentoida kirjoitusta tai kommentteja, on sinun kirjauduttava sisään.
» Rekisteröidy » Unohdin salasanani |
|||||||||||||||||||||
Copyright © Darwin Media Oy 2012 Kieltorekisteri




