|
||||||||||||||||||||||||
|
Kirjoitettu: 26.07.2009 klo 15:20 Avainsanat: Jatkuu....elämä nimittäin. Kumma homma, vaikka tuntuikin, että maailma pysähtyi. Pyörii se pallo kumminkin ja päivä vaihtuu yön jälkeen taas aamuksi. Nyt ei oikeestaan jaksa ajatella mitään. Kaikki viisaat ajatukset, päätökset ja into on hyllyllä. Jotenkin vaan taaplaa päivän kerrallaan ja siirtää asioita tuonnemmaksi. Päivittäin mun mielessä juoksee ajatus siitä, olisko sittenkin parempi jatkaa yksin lasten kanssa. Vois jättää kaiken roskan, pelon tulevasta ja murheen menneestä taakse ja jatkaa uudelta sivulta. Vai voisko? Se on ehkä suurin kysymys, joka tälläerää mieltä myllää. Jos tästä lähden, niin oonko valmis valitsemaan elämään lopun elämääni yksin? Kuka tietää osuuko enää koskaan tielle toista puoliskoa..ja mikä niin ikävä ajatus tämän kaiken keskellä, huolisiko kukaan enää tällasta neljän lapsen äitiä, elämän runnomaa. Niillä eväin ois mentävä, että yksin olis tie siitä eteenpäin. En tiedä olisko musta siihen. Joutuisin kumminki olemaan miehen kanssa tekemisissä jatkuvasti, lasten takia. Miten sitten kestäisin sen, jos mies ehättää itselleen uuden puoliskon ja minä jäisin yksin. Ja onko tilanne nyt niin paha, että meidän välille ei koskaan enää voi syntyä luottamuksellista suhdetta, rakkaudesta puhumattakaan. Kerran olen aikasemmin rakastunut puolisooni uudestaan, ja se oli jotain tosi kaunista se. Uskomatonta, että toinen voikin saada sydämen sykkimään jo vuosien liiton jälkeen. Niin se vaan menee. Nyt vaan ihmettelen, en jaksa ottaa vastaan yhdenkään ihmisen neuvoja. Kyllä mä tiedän..sanattomat viestit kertoo karusti, että jokainen pitää mua hulluna, jos edes ajattelen jatkavani näin. Kuka kertoo, missä menee itsensä uhraamisen ja rakkauden raja. Millon pitäisi luovuttaa, mikä on liikaa. Mä en toisaalta usko, että on olemassa ihmistä, joka ei voisi muuttua. Mutta sen varaan on riskipeliä rakentaa. Mikäs tässä miettiessä..ehkä ne ajatukset tulee valmiiksi tässä itsekseen, kun antaa ajan soljua. Ehkä vastaukset ajelehtii vastaan, kun on niiden aika. Kun on Isän vastausten aika.
Jos haluat kommentoida kirjoitusta tai kommentteja, on sinun kirjauduttava sisään.
» Rekisteröidy » Unohdin salasanani |
|||||||||||||||||||||||
Copyright © Darwin Media Oy 2012 Kieltorekisteri




