Rekisteröidy käyttäjäksi!

Kirjaudu

Tervetunnus


Salasana




Unohditko salasanasi?
Tervetunnus on käyttäjätunnus, jota tarvitset Terve Media -lisäpalveluiden käyttämiseen. Tunnuksen rekisteröinti on maksutonta.

Tervetunnusta tarvitset mm. seuraavissa Terve Media -palveluissa:

» Poliklinikka.fi: Kysy lääkäriltä -palvelussa
» Huoltamo.com: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Kysy kaverilta ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Kimallus.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Naisilta naisille ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Pudottajat.fi: Pudottajat -palvelussa
» Terkkari.fi: keskusteluryhmissä, Kysy Terkkarilta -palvelussa
» Verkkoklinikka.fi: keskusteluryhmissä ja Verkkolääkärit -palvelussa
» Helistin.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Vauvakirjassa, Kahvilassa ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Terve Rekry: CV:n jättämistä varten

Jos sinulla on jo Tervetunnus joihinkin yllä oleviin palveluihin, niin sinun ei tarvitse hankkia uutta tunnusta.

Jos sinulla ei vielä ole Tervetunnusta, niin voit hankkia sen helposti nyt. Valitse haluamasi tunnus ja salasana sekä anna muutamat perustietosi. Tervetunnus on ilmainen ja voit käyttää samaa tunnusta kaikissa Terve Media -palveluissa. Yksinkertaista!
 
QkxPR0lU
Verkkoklinikassa on 0 blogia. Ohjeet


Perusta blogi

Päivitä blogia

Hae blogeista
Avainsanoista
Blogien sisällöstä
Nimimerkkiä
Kommenteista
Tästä blogista



    Lue blogeja
     Suosituimmat
     Uusimmat
     Viimeksi päivitetyt
     Verkkoklinikan omat
     Kaikki blogit
    Kotiäidin kokoelma
    Judith**


    Syntymävuosi:
    1972
    Perhesuhteet:
    naimisissa


    Lyhyt kuvaus blogista
    Tavallisen perheen elämää ja äitinä olemisen tuntoja siinä sivussa..

    Pitkä kuvaus blogista. Lue lisää!
     Sisällysluettelo | Kirjoittajan blogit | Blogin etusivu | Piilota kirjoittajan tiedot

      « Edellinen Siirry kirjoitukseen:    Blogin etusivu Seuraava » 

    Kirjoitettu: 27.07.2007 klo 09:34
    Avainsanat:

    Ohi on..


    se kauan pelätty hiekkapuhallus sitten oli ja meni. Eikä jälki ollutkaan kun saharan myrskyn jäljiltä, vaan lähinnä, niinkuin pikkuinen pölyukko olisi puuskauttanut tomuhaituvan ikkunalaudoille.
    Turhaan siis vatvosin asiaa kuukausi kaupalla ja mietin JÄRKYTTÄVÄÄ pölykerrosta, josta mummot pihan puolella varoittivat.
    Ei aina pitäis uskoa kaikkee, mitä kuulee.

    Anoppi tuli kumminkin kiireen vilkkaan imurin varteen ja jynssäsi kämpän puhtaaksi niistäkin pienistä tomuhiukkasista. Mikäs sen mukavampaa, kun katsella toisen työn jälkeä. Tosin touhuilin itsekin siinä samalla kaikkea. Ihan en kehdanut sohvalla makoilla ja katsella vaan. Vaihdoin olohuoneen verhot ja kukkapurkit samaan sävyyn jne. Kaikki oli ollut valmiina odottamassa, että pääsen niitä remontin jälkeen vaihtamaan.
    Niin, siis remonttihan ei tosin ole ohi vielä kuukausiin, mutta toi sotkevin homma on nyt ohi. Jäljellä on lähinnä tasoitusta, maalausta ja uusien kaiteiden laittoa..siitä syntyvä haitta on onneksi vaan melua

    Olohuoneen sisustus sai intoontumaan muutenkin ja niinpä päätin laittaa myös esikoisen huoneen uuteen uskoon. Revin vanhat tapetit irti ja laitoin tilalle uudet, tiiliseinää jäljittelevät tapetit. Ja tulipahan hieno, vaikka ite sanonkin Asiaan ehkä vaikutti se, että tapetti oli paksua kun pahvi, joten sen alta ei möykyt ja muhkurat onneksi näy..kohdistus oli sensijaan vähän vaativampaa.
    Kävin ostamassa myös uuden maton ja ompelin verhot.'
    Nyt kelpaa esikon lukea tiilenpäitä iltaisin.."eh-eh.." oli hänen vastauksensa mun kommenttiin. Äiteen vitsit ei oikeen enää naurata. Oonko mä tullu vanhaks, vai teiniyskö se sieltä nostaa ailahtelevaa pintaansa..

    Tänään pitäis leipoa nuorimmaisen synttäreitä varten. Vieraita pitäs tulla läheltä ja kaukaa. Leipominen vaan ei oo mun heiniä, ennemmin toi sisustaminen. Mutta ehkä mie suoriudun.
    Oon päättäny, et nyt alan ottamaan vähän rauhallisemmin tän loppu odotuksen. Massukka painaa sentään ja aikalailla ja olo alkaa olla kehno. Siis sellanen painava ja raskas ja joka-paikasta-kolottava, ei kiva.
    Soisinpa tuon pienokaisen jo syntyvän hyvin pian. Tosin taitaa olla liikaa toivottu. Nämä edelliset kun ovat viihtyneet jokainen täyteen aikaansa ja vähän ylikin. Olisikos tämä viimeinen poikkeus. Tuskin. Kadehduttaa suorastaan ne äidit, joiden vauvat pullahtavat ihan vaan yllättäen heti rv37 kolahdettua täyteen Ne viimeset viikot kun on juur ne piinaviikot pahimmillaan! Tää raskaus onkin tähän mennessä ollu pelkkää iloa ja hyvää oloa. Pitää kait se jossain tuntua, että odotettu on!

    Mukavaa päivää sinulle, heinäkuun viimesiä vietellään!



      Kommentit  


    Jos haluat kommentoida kirjoitusta tai kommentteja, on sinun kirjauduttava sisään.


     » Rekisteröidy
     » Unohdin salasanani