Kysyisin antibiooteista.
Mitkä antibiootit tehovat mykoblasmaan.
Olen syönyt kefeksiiniä. Tiedän, että erytromysin tehoaa, mutta olen sille allerginen. Sain munuaistulehdukseen Kefoloria + Trikozolia yhtäaikaa.
Tehoaako näistä jompikumpi mykoplasma-bakteeriin.
Meidän perheessä on vuosia sitten tämä bakteeri aiheuttanut paljon ongelmia, ja nyt tuntuu kuin joku bakteeri taas vaivaisi perhettä.
Voiko mykoplasma.bakteeri aiheuttaa muitakin tulehduksia, kuin keuhkotulehduksen. Samoin eräässä ohjelmassa väitettiin, ettei mykoblasma välttämättä edes näy verikokeessa ? Onko se mahdollista ?
Voiko mykoplasma edetä myös kroonisesti hitaassa muodossa vuosia, vai onko ko. tulehdus aina nopea?
MYKOBLASMA KAMMOINEN

Antibiooteista mykoplasmoihin tehoavat lähinnä juuri mainitsemasi erytromysiini johdoksineen (ns. makrolidiantibiootit) sekä tetrasykliinit, joista nykyään käytetään lähes yksinomaan doksisykliiniä (Apodoxin, Dosyklin, Doximed, Doximycin, Doxitin). Jos itselläsi on erytromysiiniallergia, joka sinänsä on varsin harvinainen, jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi doksisykliini. Kefolor tai Trikozol eivät mykoplasmaan tehoa.

Mykoplasma, yleensä tarkemmin Mycoplasma pneumoniae, voi aiheuttaa perhe-epidemioita. Yleensä infektiot ovat hengitystieinfektioita, niin ylä- kuin alahengitysteissäkin. Siis nielutulehduksesta keuhkoputkentulehduksen kautta keuhkokuumeeseen. Keuhkotulehdukset ja vaikkapa vain pitkittynyt yskä voivat olla mykoplasman aiheuttamia. Vaikka hengitystietulehdukset ovatkin tavallisimmat mykoplasman aiheuttamat ongelmat, voi mykoplasmainfektio olla joskus keskushermostoinfektioiden, monihermotulehdusten ja mahdollisesti sisäelintulehdustenkin takana.

Mykoplasmaa epäiltäessä voi verestä tutkia ns. mykoplasmavasta-aineet. Tuoreessa tulehduksessa ne nousevat ja tällöin yleensä tutkitaankin ns. pariseeruminäytteet eli otetaan näyte parin-kolmen viikon välein. Korkeasta vasta-ainetasosta yksittäisessäkin näytteessä voidaan päätellä mykoplasmainfektion olemassaolo. Toisaalta matala taso sulkee ainakin äskettäisen infektion epäilyjen ulkopuolelle. Siis, vaikka mykoplasma ei tavanomaisissa esim. keuhkotulehduksen yhteydessä otettavissa verikokeissa (La eli "senkka", verenkuva, CRP) sellaisenaan näykään, saadaan sitä epäiltäessä asiaan selvyyttä vasta-ainetutkimuksilla. Eri laboratorioilla on valmiina myös erilaisia pakettitutkimuksia, joilla voidaan selvitellä muidenkin mahdollisten ongelmien takana olevien mikrobien osuutta.

Vaikka mykoplasman aiheuttama esim. keuhkotulehdus on yleensä verraten nopea, saattaa mykoplasma joskus piileskellä elimistössä pidempäänkin, kuten jo ilmenee siitäkin, että se voi olla pitkittyneen yskän taustalla. Vasta-ainetutkimuksella asia selvinnee.

Venho, Vesa, kliinisen farmakologian erikoislääkäri, LKT, dosentti